Tuotantoalue
Etelä-Afrikka, Alue: Coastal Region
Ala-alue/luokka: Paarl
Etelä-Afrikka
Etelä-Afrikassa viiniä on tuotettu 1600-luvulta lähtien lähinnä Kapkaupungin ympäristössä Hyväntoivonniemellä kahden valtameren ympäröimänä. Etelä-Afrikka on maailman kahdeksanneksi suurin viinin tuottaja. Laatu on parantunut ja tuotanto kesvanut kaupan vapautumisen jälkeen 1990-luvulta lähtien. Ilmasto on leuto ja kostea meidän kesäaikaan, mutta kärsii paikoitellen kuumuudesta ja kuivuudesta. Kahvin aromit ovat tyypillisiä alueen punaviineissä. Pinotage on maan oma rypälelajike, joka on risteytetty vuonna 1925 Pinot Noirista ja Cinsaultista. Pinotage on kasvattanut suosiotaan viime aikoina. Maassa tehdään kaikentyyppisiä viinejä. Tunnetuin viinialue on Stellenbosch.
Coastal Region
Western Cape -alueen osa, Etelä-Afrikan läntinen rannikko, joka sisältää useita viinialueita: Cape Point, Darling, Franschhoek/Franchhoek Valley, Paarl, Stellenbosch, Swartland, Tulbagh and Tygerberg
Rypäle
Viinin rypälekoostumus:
Shiraz, Cabernet Sauvignon, Merlot, Cabernet Franc, Malbec, Petit Verdot
Shiraz tunnetaan myös nimellä Syrah. Syrah on syntynyt spontaanina risteytymänä ja sitä on mahdollisesti viljelty jo antiikin Rooman aikoihin. Syrah on kotoisin Ranskasta, Pohjois-Rhônesta. Nykyään sitä viljellään kaikkialla maailmassa. Australiassa se on suosituin rypäle ja Barossan laakso on Australian tunnetuin Shiraz-alue. Shirazin aromeita ovat luumu, kirsikka, karhunvatukka, kukkaisuus, mustapippuri, eukalyptus, yrtit, lakritsi, suklaa, savuisuus ja mausteisuus. Syrahit ovat tanniinisia ja kestävät hyvin kellarointia. Kuumassa ilmastossa syrahit voivat muodostua hillomaisiksi.
Cabernet Sauvignon on kotoisin Ranskasta ja se on yleisin viinin valmistukseen käytettävä punainen rypälelajike. Rypäle vaatii suhteellisen lämpimät olot. Cabernet Sauvignon viinit ovat yleensä hyvin tanniinisia rypäleessä olevan suuren siemenmäärän vuoksi. Viinit ovat täten myös pitkäikäisiä ja vaativat pitempää kypsytystä ja pyöristymistä esim. tammitynnyreissä ennen myyntiä. Rypäleen tunnistaa voimakkaan mustaherukkaisesta tuoksusta.
Merlot on ohutkuorinen ja iso rypäle, joka kypsyy nopeasti ja sopeutuu erilaisiin ympäristöihin. Sitä viljellään kaikkilla viinintuotantoalueilla. Merlotissa on vähän tanniineja, joten viinit ovat helppoja juotavia. Tunnusmerkkinä on luumumainen aromi. Merlot soveltuu hyvin yhteen Cabernet Sauvignonin kanssa. Chilessä sen kanssa sekoitetaan usein Carmenèrea.
Yksi tärkeimmistä tummista rypälelajikkeista. Cabernet Francia käytetään usein sekoiteviineissä, esimerkiksi Bordeaux'ssa, jossa sitä sekoitetaan Cabernet Sauvignon kanssa. Hyviä lajikeviinejä tehdään erityisestä Loiren laaksossa. Viinin sävy on hieman vaaleampi kuin cabernet sauvignoneissa, mutta aromit ja täyteläisyys samaa tyyliä ja luokkaa. Mausta voi löytyä puuta ja tupakkaa, tummaa ja punaista hedelmäisyyttä, pippuria, paprikaa ja jopa kukkaisuutta. DNA-analyysi vuodelta 1997 on paljastanut, että Cabernet Sauvignon on Cabernet Francin ja Sauvignon Blancin risteymä. Varmuudella Cabernet Francia tiedetään viljellyn Ranskassa 1600-luvulta lähtien, luultavasti paljon kauemminkin.
Malbec oli aikoinaan hyvin yleinen Bordeaux’n alueella Ranskassa, missä sen on syrjäyttänyt Merlot. Malbec on erittäin yleinen rypälelajike Argentiinassa, jonka kansallisrypäle Malbec on. Myös Chilessä Malbecista tehdään runsaasti viinejä. Sitä käytetään sekoiteviineissä, mutta yhtä hyvin pelkästään Malbecista tehdään viinejä. Ranskalaiset ja argentiinalaiset Malbecit eroavat toisistaan. Argentiinassa ja Chilessä lämpimässä ilmastossa Malbec-viinit muodostuvat täyteläisiksi ja tanniinisiksi. Ne sopivatkin hyvin punaiselle lihalle ja pihveille. Aromeina on kirsikkaa, luumua, kahvia, suklaata ja nahkaa. Tammitynnyreissä kypsyessään se saa vaniljaisia aromeita.
Petit Verdot on punaviinilajike, jota käytetään Bordeauxin sekoiteviineissä etenkin Médocin alueella. Rypäleen alkuperä on luultavasti roomalaisajalla. Ranskassa rypäle kypsyy myöhään, mikä vaikeuttaa tuotantoa ja koko sato saatetaan menettää. Hyvä sato saadaan vain neljän vuoden välein. Nimi Petit Verdot (small green) viittaa siihen, että rypäle ei aina ehdi kypsyä. Tasaisemmat kasvuolosuhteet etenkin Espanjassa ja uudessa maailmassa mahdollistavat petit verdot -lajikeviinit. Nuorista viineistä löytyy banaaniaromia, mutta ikääntyessään viineihin kehittyy orvokin ja nahan aromeja.
Kommentit & arvostelut (2)
Vuoden Viinit 2021. Avondale Jonty’s Ducks Pekin Red 2015. Sijoitus: Kunniamaininta. Sarja 16: Luomupunaviinit, hinta 13 euroa tai yli. www.vuodenviinit.fi
Muokkaa PoistaTämä Avondalen viini on arvioitu Viinikartan jutussa: 4 x luomuviini Paarlista Etelä-Afrikasta
Janne Putkonen
Muokkaa Poista