Asioiden kertaus on välillä paikallaan ja paneuduimmekin tällä kertaa valkoviinien peruskattaukseen. Testasimme 12 valkoista rypälettä, selvitimme rypäleiden erityispiirteet sekä valitsimme parhaat viinit.
Rypälelajikkeita, niin valkoisia kuin punaisia, on satoja (tai tuhansia), mutta tusina rypälettä riittää tuntemaan valtaosan viineistä. Otimme 12 valkoviinirypälettä testiin, jotka esiintyvät 75%:ssa Alkon valkoviineistä.
Koska viinejä oli niin paljon (13 viiniä), järjestimme 2 erillistä sokkomaistelua, 7+6 viiniä. Rypäleiden erityispiirteiden arviointi sekä viinien järjestäminen paremmuusjärjestykseen on sitä vaikempaa, mitä enemmän vaihtoehtoja on.
Järjestimme eri maistelujen viinit järjestykseen: jokainen antoi pisteet kolmelle parhaalle 3-2-1.
Yritimme myös arvata oikeat rypäleet ja mistä maasta viinit olivat. Jokaisesta oikeasta vastauksesta sai pisteen. Tehtävä on huomattavan vaikea. Jos saa puoletkin oikein, se on jo hyvä tulos.
12 Valkoista rypälettä ja niiden erityispiirteet
Seuraavassa listassa on 13 eri viiniä 12 eri rypäleestä, niiden erityispiirteet ja pisteet, joita annoimme viineille. Ensimmäisella kierroksella (7 ensimmäistä viiniä) oli 13 maistajaa, toisella kierroksella (6 viiniä) 10 maistajaa. Ykkössijoitusten määrä yleensä kertoo parhaiten viinin miellyttävyyden ja laadun.
Sauvignon Blanc (Suosittelemme)
Ranskalainen Sauvignon on Blanc on kolmen tärkeimmän valkoviinirypäleen joukossa. Rypälettä leimaa tuhti hapokkuus, vihreät sävyt sekä mustaherukan lehti. Parhaat viinit tulevat Ranskasta ja Uudesta-Seelannista. Etenkin Loiren viinit ovat helpoiten lähestyttäviä ja todella ihastuttavia tuttavuuksia.
1. kierroksen voitto tälle viinille. Pidimme tyylikkään hillitystä ranskalaisesta Sauvignon Blancista eniten. Viini on kuiva, yrttinen, sitruksinen ja miellyttävä.
Pinot Grisistä tulee törkeän hyviä ja aromikkaita viinejä, joissa on usein kuivaa enemmän sokeria. Pinot Grisissä on täyteläisyyttä, sävyä ja vivahteita ja pärjäävät vertailuissa hyvin. Tämä Josmeyerin hieman erikoisempi ja herkkusieninenkin viini on hienoa nähdä kärkisijoilla.
Josmeyer on täyteläinen, runsas, hieman makea, hyvin hedelmäinen ja vivahteikas.
Mukana oli Moselin Rieslingin Auslese-versio, mikä viittaa myöhään kerättyihin rypäleisiin ja korkeampaan sokeripitoisuuteen, usein jälkkäriviineihin. Tällä kertaa makeutta oli hillitysti. Tämä oli makeampi vertailukohta toiselle Rieslingille. Riesling on Saksasta ja kolmen tärkeimmän rypäleen joukossa. Riesling-viinit ovat hapokkaita, aromaattisia, kukkaisia ja joskus petroolisia. Kilpailumenestys on yleensä hyvä.
Markus Molitor on makeahko, omenainen, omenankotaa, sitrusta, petrolinen, mineraalinen.
Juuri rajan takaa Ranskan puolelta tulee toinen Riesling; Alsace on kuuluisa hyvistä rieslingeistään. Trimbach on huippu, vaikka jäi kovassa kisassa neljänneksi.
Trimbachissa on makea tuoksu, greipin kiveä, petroolia. Maku on hedelmäinen, mineraalinen, hapokas, aromikas ja todella puhdaspiirteinen.
Chardonnayn tyyli riippuu etenkin ilmastosta ja tämä on esimerkki viileän alueen chardonnaysta. Lämpimässä viinit ovat raskaampia sekä hedelmäisiä ja viileässä raikkaita, mineraalisia ja hapokkaita. Tammea käytetään myös paljon, jolloin syntyy voimaisia ja vaniljaisia aromeja.
Laroche on kilpailuissa menestystä saavuttanut viini. Terästankissa tehty viini on maultaan leveän sitruksinen, ryhdikäs, mineraalinen sekä yrttinen. Chablikset ovat muutenkin tyyliltään keskimäärin hillittyjä ja elegantteja.
Gewürztraminer on hyvin aromikas rypäle, joka sopii myös aasialaisille ruoille. Viinit ovat hedelmäisiä ja joskus parfyymisia. Aromeina löytyy eksoottiset hedelmät laajalla kirjolla, mausteisuus, kukkaisuutta sekä hajuvettä. Harvemmin tavoittaa vertailujen kärkisijoja, koska jakaa vahvasti mielipiteitä.
Tässä Alsacen viinissä on hieman rusinainen tuoksu, maussa ylikypsät hedelmät, kuivatut hedelmät, sitruksista kitkeryyttä sekä parfyymia.
Pelkästään Sémillonista tehtyjä viinejä näkee harvoin, mutta on tyypillinen mm. jälkiruokaviineissä etenkin Bordeauxissa. Viinit kestävät hyvin säilytystä. Sémillonia käytetään usein sekoiteviineissä, jossa esim. Sauvignon Blancista haetaan hapokkuutta.
Tämä viini on tammitettu ja säilyy 15-20 vuotta. Yli 50€:n viinin tammitus ei ollut makuumme, sillä se kehitti melko oudon vivahteikkaita vaniljaisia ja paahteisia piirteitä. Erikoisemmista piirteistä kiinnostunut voi saada tästä jotain.
Pinot Noirin muunnos Pinot Blanc on etenkin Euroopassa viljeltävä chardonnay-tyyppinen lajike, josta tehdyt viinit ovat omenaisia, sitruksisia ja kukkaisia. Rypälettä käytetään valkoviineihin sekä kuohuviineihin. Harvinaisempi rypäle Alkon viineissä. Tunnetaan myös nimellä Weissburgunder sekä Klevner.
Tämä Luxemburgin viini nappasi toisen kierroksen voiton. Makua on runsaasti: omenaa ja sitruksisuutta. Hieman makeahko ja mineraalinen. Maku säilyi pitkään lasissa, mistä lisäpisteitä.
Chenin Blancit ovat hapokkaita, mausteisia ja hedelmäisiä ja Chenin Blancia näkee usein halvoissa eteläafrikkalaisissa ja yhdysvaltalaisissa viineissä; etenkin laatikkoviineissä.
Tämä tyylikäs Chenin Blanc Etelä-Afrikasta hävisi niukasti voittajalle. Todella hieno ja vahva tuoksu. Maussa vaniljaa ja kypsää hedelmää. Todella runsas paahteisuus, tamminen. Pähkinää. Halpisviinien Chenin Blanc oli tässä oikean tuottajan hyppysissä.
Albariño on etenkin Luoteis-Espanjan Galician rypäle, josta tämäkin viini on kotoisin. Aromikas maku sisältää miellyttävästi hedelmää, kuten aprikoosia ja persikkaa. Espanjan kuumina kesäpäivinä viinit maistuvat taivaallisilta paikallisen ruoan kanssa. On kohtuullisen helppo erottaa muista rypäleistä.
Kypsän hedelmäinen tuoksu. Aprikoosin kiveä. Valkoherukkaa. Mineraalinen ja täyteläinen. Sitrusta ja happoja runsaasti. Tasaisen miellyttävä
Muscat on kukkainen ja hyvin aromaattinen monikäyttöinen lajike. Siitä tehdään kuivia viinejä sekä makeita jälkkäriviinejä.
Muscat on helppo tunnistaa kukkaisuudesta. Tämä Alsacen viini tuntuu makeahkolta, vaikka sokeria on hyvin vähän. Hedelmäisyys on täyteläistä, pehmeää, kevyen sitruksista ja keltaluumuista. Hapot ovat vähäiset.
Grüner Veltliner on Itävallan ja Itä-Euroopan rypäle. Itävallasta tulee monia laatuviinejä tästä rypäleestä. Ne ovat sitruksisia, mineraalisia ja mausteisia, jopa pippurisia.
Viinin sävy on tummemman keltainen. Tuoksu on maanläheinen. Maku on rusas, mutta jotenkin karvas. Säilytti makunsa pitkään. Tämä yksilö ei innostanut meitä lainkaan.
Fiano on harvinaisempi italialainen rypäle, jota viljellään Campaniassa Etelä-Italiassa ja Sisiliassa. Rypäleen aromit ovat voimakkaat, alkuvaiheessa hunajaisia, mutta hyvän kypsymispotentiaalin vuoksi kehittää mausteisia ja pähkinäisiäkin sävyjä.
Fiano di Avellino on Campaniasta Avellinon kaupungin läheltä tuleva viini, joka on tunnettu jo antiikin ajoilta. Tämä jokeriviini näyttäytyi meille niin, että viinin tuoksu on hento ja hedelmäkarkkinen. Maku on ohut ja mineraalisuus on ohut, mutta jälkimaku on kitkerän sitruksinen. Mukana on myös omenaa ja päärynää. Kokonaisuus aika lättänä ja vähähappoinen, puuttuu täysin eloisuus. Emme innostuneet tästä versiosta. Ehkä kellarointi toisi enemmän sävyä.