Ranskassa moottoriteiden ulkopuolelta löytyy tunnelmallisia reittejä maalaismaisemien keskellä.
Autolla Ranskan viinialueille, 1. osa
Juttusarjassa julkaistu:
Juttusarjassa julkaistu:
Meidän reissu Ranskassa:
- Ajankohta: kesäkuu 2023
- Päivät: 5
- Auto: BMW 330
- Kilometrit: 1500
- Viinialueet: Bergerac, Bordeaux, Cahors, Sancerre
Paris Charles de Gaullen kansainvälinen lentokenttä
Kolossaalinen Charles de Gaullen lentokenttä on aina ollut hieman ahdistava kokemus. Tällä kertaa kaikki kuitenkin sujui hyvin molempiin suuntiin ilman turhaa kiirettä.
Autonvuokrauksen varauksessamme luki "compact car" tai vastaava. Käytännössä siis Toyota Corollan kokoinen auto.
Autovuokraamo löytyi helposti heti saapumisen jälkeen yhtä kerrosta alempaa. Tiskille pääsimme noin 10 minuutin odottelun jälkeen.
Yllättäen varaamaamme autoa ei muka heti löytynytkään ja joutuisimme odottamaan sitä 20 minuuttia. Hetken päästä odottelun aika muuttui 30 minuutiksi. Samalla meille myytiin autoluokan korotusta (norm. 200€, nyt 50€), ja pääsisimme heti rattiin.
Ja vaikka Bookingin kautta varattu auto sisälsi jo kaiken kattavan vakuutuksen ilman omavastuuta, silti meille yritettiin myydä vuokraamon omaa vakuutusta. Asiakasta tällainen pakkomyynti ja "sekoittaminen" ärsyttää suunnattomasti. Näissä pitää olla tarkkana.
Päätimme odottaa sen puoli tuntia. Koska odotusaika vain venyi, vuokraamo myöntyi antamaan meille BMW 330:n ilman lisämaksua. Tämän 70 000 euron hintaisen auton ajaminen Pariisin ruuhkissa ja ahtaissa parkkitaloissa hirvitti, mutta sillä päätettiin lähteä. Ja päätös oli oikea, sillä bemari palveli loistavasti ja antoi koko reissulle ripauksen luksusta.
Ennen liikkeelle lähtöä vuokra-auto on syytä kuvata sisältä ja ulkoa mahdollisten aiempien vaurioiden varalta. Kuvia, joita räpsittiin varmaan 50, toimivat todisteena, jos vaurioiden aiheuttajasta syntyy epäselvyyttä. Lisäksi kävimme läpi aiemmin ilmoitettuja vaurioita, mutta ne olivat vaikeasti tulkittavia ja osa ranskankielella kirjattuja.
Vuokra-auto kannattaa kuvata huolella ennen lähtöä. Likainen pinta vaikeutti kolhujen ja naarmujen havaitsemista.
Myös renkaat/vanteet kannattaa kuvata.
Navigaattori on välttämättömyys. Onneksi se löytyi tästä autosta ilman lisämaksua.
Bensan hinta ja tankkauspaikat
Ranskasta löytyi monenkirjavia huoltoasemia ja tankkauspaikkoja.
Vastaan tuli ainoastaan yksi kylmäasema ja välillä asemia piti sukkuloida kauempaa moottoritiestä.
Eräällä tankkauskerralla bensa piti maksaa kopissa istuvalle vanhemmalle rouvalle käteisellä luukun kautta. Kun maksu oli suoritettu, hän avasi puomin.
Meidän BMW oli ladattava hybridi, mutta latauksen mahdollisuutta emme edes yrittäneet selvittää.
Sinänsä sähköllä olisi kannattanut kulkea, sillä bensa oli vähintään Suomen hinnoissa.
Auton käyttämä polttoaine kannattaa tarkistaa vuokraussopimuksesta. Sama tieto löytyy myös polttoaineluukusta. Merkintä E10 on tuttu.
Paikoin bensan hinta oli jopa Suomea kalliimpaa.
Pysäköinti
Pääsääntöisesti Ranskan jokainen pysäköintialue on täynnä ja kadunvarsipaikat varattu. Tämä ei riipu paikkakunnan koosta. Parkkihallit ovat lähes poikkeuksetta ahtaita.
Ranskalaiset tykkäävät pysäköidä sinne, minne vähänkin mahtuu, mikä ei innosta jättämään kallista autoa kadunvarteen.
Varasimme Bookingista niitä yöpymispaikkoja, jotka ilmoittivat pysäköintimahdollisuudesta. Tämä ei parissa paikkaa pitänyt ollenkaan paikkaansa. "Impossible" oli tyypillinen vastaus.
Parkkipaikka kuitenkin aina löytyi: Sancerressa oli hyvä julkinen (ilmainen) pysäköinti, Cahorsissa maksullinen (9€/yö) pysäköintialue pelasti ja Bordeaux'ssa auton sai hotellin alle parkkihalliin.
Jos mahdollista, kannattaa pysäköidä varjoon, sillä aurinko on aivan eri lailla kuuma kuin meillä.
Kyltit ja viitat
On sanottu, että Ranskassa on maaiman parhaat tienviitat, mikä tuntui pitävän paikkansa.
Nopeusrajoitukset
BMW:ssä hologrammina tuulilasiin heijastettu nopeus ja kulloinenkin nopeusrajoitus oli erittäin hieno ominaisuus, sillä se vähensi varsinaisen nopeusmittarin vilkuilua.
Ranskassa nopeusrajoitukset olivat yleensä joko 90 km/h tai 130 km/h. Matka pitkilläkin etapeilla sujui joutuisasti.
Tiet ja tiemaksut
Ikävin piirre Ranskan sinänsä hyvissä teissä on tietullit eli moottoritiemaksut. Lähes jokaisella moottoritiellä tulee jossain vaiheessa vastaan portit, joista otetaan lipuke ja vastaavasti myöhemmin tulee vastaan portit, joissa maksetaan ajettujen kilometrien mukaan esimerkiksi lähimaksulla. Tapahtumasta saa kuitin painamalla nappia.
Ymmärrän, että rahoilla tiet saadaan pysymään kunnossa, mutta portit katkaisevat matkanteon ja maksuihin saa kulumaan aika isojakin summia.
Meillä tiemaksuihin kului melkein puolet siitä, mitä bensaan. Koko ajalta (neljä ajopäivää) maksuja kertyi yli 70€.
Voiko tienkäyttömaksuja välttää? On toki mahdollista valita reittejä, joilla tiemaksuja ei kerätä, mutta vastaavasti matka-aika pitenee. Meille se ei tullut kysymykseen.
Kerran sattui niin, että ajoimme vahingossa maksulliselle alueelle, josta poistuttiin kilometrin ajon jälkeen. Siitäkin piti pulittaa euron verran.
Toisella kerralla päädyimme maksuportille, vaikka meillä ei ollut aloituslipuketta. En tiedä miten se on mahdollista ja maksun määrää saattoi vain arvailla. Lähimaksulla päästiin eteenpäin ja onneksi summa oli alle 10 euroa.
Moottoritiet olivat paikoin ruuhkaisia, mutta etenkin maksullisilla pätkillä oli väljempää ja pystyi jatkuvasti ajamaan maksiminopeutta. Moottoriteiden maisemat olivat tylsiä, usein pelkkää pusikkoa.
Viinialueita ei moottoriteiltä näe, joten kannattaa poiketa pääteiltä sivuun.
Liikenneympyrät
Ranskassa on varmaan maailman eniten kiertoliittymiä. Esimerkiksi Bergerac-Bordeaux -välillä kiertoliittymiä oli käytännössä koko ajan. Matkanteko oli tällä välillä todella hidasta. Jos on kiire, kannattaa aina valita moottoritie.
Ruuhkat Pariisin kehäteillä
Pariisin kehäteillä ajaminen on painajaismaista. Ruuhkat ovat käsittämättömät ja kehätiet labyrinttimaisia. Moottoripyörillä ajetaan autojen välissä peltiä hipoen. Onnettomuuksiakin tuli vastaan.
Paluumatkalla Pariisin eteläpuolelta koillispuolella sijatsevalle lentokentälle kesti tunnin ja 30 minuuttia, vaikka matkaa oli vain 50 kilometriä.
Pariisissa ruuhkia on varmaan aina.
Jos mahdollista, kannattaa valita vaihtoehtoinen reitti.
Pariisin kehätien ruuhka.
Lounas
Matkan varrella pikaruokaa edustivat kaksi ketjua: McDonald's ja Buffalo Grill.
Gienin pikkukaupungissa söin parhaan mäkkäriaterian ikinä, mutta American BBQ:ta edustaneeseen Buffalo Grilliin en ollut tyytyväinen.
Loistava mäkkäriateria Gienissä. Täällä käyttöön oli jo otettu pestäviä astioita.
Taktiikka viinien maisteluun
Tutustuimme ranskalaisiin viineihin kaikin tavoin.
Viinimyymälä
Viinimyymälässä sai maistaa viinejä. Ostimme aina jonkin pullon mukaan.Hotellihuone
Viinimyymälöistä tai marketeista löytyi mielenkiintoisia paikallisia viinejä, joita huoneessakin maisteltiin. Minibaareja (viilennys) ei huoneista löytynyt, joten maistelu rajoittui punaviineihin.Viinibaari
Viinibaareja löytyi monenlaisia. Niissä pääsi maistamaan alueen viinejä melko kattavasti.Viinitilat
Viinitilavierailu on aina kohokohta. Etukäteen varattuna homma onnistui hyvin, mutta Saint-Emilionissa kävimme kysymässä spontaania maistelua. Se ei kuitenkaan onnistunut. Alueen turisti-infossa voi kuulemma tiedustella viinitiloja, joille pääsee ilman varausta.
Ranskassa ei tunneta maisteluannoksia.
