
Maistoimme nämä vegaaniset viinit. Lue arviot alta. (Pullokuvat: Alko)
Mikä on vegaaninen viini?
Vegaaninen viini kuulostaa ristiriitaiselta. Eikös viini ole tehty viinirypäleistä ja ole siten automaattisesti vegaaninen? Tämä kysymys tulee jatkuvasti esille some-kommenteissa. Sen vuoksi onkin parasta kerrata, mistä ihmeestä vege-viineissä onkaan kyse.
Vegaaninen viini tarkoittaa, että se soveltuu vegaanille eli henkilölle, joka ei käytä ravinnoksi eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita. Viinien kohdalla vegaanisuus kiteytyy siihen, että viinin tuottamiseen ei ole käytetty eläinperäisiä raaka-aineita.
Alko luokittelee tällä hetkellä 1045 viiniä vegaanisiksi. Määrä on koko ajan kasvanut. Silti valikoimassa on viinejä, joissa vegaanisuutta ei ole erikseen ilmoitettu. Sen ilmoittaminen perustuu tuottajan vakuutukseen ja olisi kuluttajan kannalta aina hyödyllinen tieto. Ilmoittamisvelvollisuus koskee sen sijaan allergisoivia aineita, joita usein löytyy eläinperäisistä raaka-aineista. Alkossa viinin tiedoissa on veg-symboli, jos viini on vegaaninen.
Viinihän ei ole pelkkää rypälemehua. Sen valmistuksessa käytetään muun muassa hiivaa ja makua antavia tammitynnyreitä. Näiden lisäksi on suuri joukko sallittuja lisäaineita sekä valmistusprosessissa käytettyjä aineksia. Joskus takaetiketissä voi lukea "sisältää kananmunaa", joka on monelle ihmetyksen aihe.
Viinin kirkastaminen
Eläinperäiset raaka-aineet viinin valmistuksessa liittyvät viinin kirkastamiseen. Viinihän ei ole luonnostaan kirkas, vaan pikemminkin samea käymisvaiheessa syntyneen kiinteän aineksen vuoksi. On kuitenkin alettu miettiä, miksi suodattamista tai kirkastamista ylipäänsä tarvitaan. Monet naturaalit viinit ovatkin suodattamattomia, mikä toki tuo viiniin ihan oman fiiliksen. Puhutaan, että ne tehdään samalla luonnollisella menetelmällä kuin sata vuotta sitten.
Kirkastamisessa käytetään esimerkiksi albumiinia (kananmunan valkuaisesta), gelatiinia (liivate), kaseiinia (maitoproteiini) tai kalaliimaa (kuivatusta kalan uimarakosta). Edellä mainitut aineet ovat kaikki eläinperäisiä ja sinänsä turvallisia. Vegaaniseen viiniin ne eivät kuitenkaan kelpaa. Sen sijaan vege-viinin kirkastamiseen sopii bentoniitti (savea) tai kasviproteiinit, kuten ei-allergisoiva herneproteiini.
Periaatteessa mistään yllä mainituista aineksista ei jää viiniin jäämiä. Ja kuitenkin käytännössä kaikista kirkasteaineista jää jotain, mutta hyvin vähäisessä määrin. Vaikka välttelisi kaikkea eläinperäistä, ihminen syö kuitenkin vahingossa eläinperäisiä aineksia ja varmasti paljon enemmän kuin mitä viinin kirkasteista voi saada. Esimerkiksi suklaassa on hyönteisten osia ja viikunoissa sulaneita ampiaisia.
Eettinen näkökulma
Vegaanisia näkökulmia on varmasti yhtä monta kuin on vegaanejakin ja jokainen päättää itse, mitä veganismi itselle merkitsee. Joku voi hyväksyä esimerkiksi maitotuotteet ruokavalioonsa, mikä viini-ruokapareja ajatellen on huomattava helpotus.
Itse näen asian niin, että veganismin ydin ei liity niinkään kirstamisessa syntyneen muutaman eläinperäisen molekyylin välttelemiseen viinissä, vaan kokonaisvaltaiseen eettiseen näkemykseen, jossa halutaan välttää turhaa eläinkunnan hyväksikäyttöä asioissa, jotka voi hoitaa muutenkin. Vegaaninen viini muistuttaa meitä siitä, että eläinkunnan tuotteet ovat harvoin välttämättömiä.
Osallistuin Viinimaan järjestämään Vege IG Liveen, jossa Altian viiniasiantuntija ja itsekin kasvisruokailija Mikael Karttunen, esitteli osallistujille neljä vegaanista viiniä ja suositteli viineille sopivia kasvisruokia. Viineistä kuohuviini ja punaviini olivat Espanjasta, valkoviini ja roseeviini Ranskasta.
Katalonia, josta kuohuviini ja punaviini tulevat
Languedoc-Roussillon, josta valkoviini ja roseeviini tulevat